Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

15.9.2011 vierailimme Pauligin paahtimossa ja museossa Vuosaaressa. Nettikertomus käynnistä on tulossa marraskuussa.

 

Maidosta puhuttiin AJP-seuralaisten vierailulla Valiossa

Teksti ja kuvat (kuvagalleriassa): Sisko Vuorenmaa

Uhkeat ovat puitteet Valion Pitäjänmäen pääkonttorissa, jonne 16 AJP-seuralaista oli kutsuttu kylään tutustumaan yrityksen toimintaan 13.4.2011. Tutkimusjohtaja, kemisti-insinööri Matti Harju ohjasi AJP-läiset alakerran neuvotteluhuoneeseen, mihin oli katettu maittava ja kaunis juusto- ja hedelmäpöytä mehujen, kahvin ja teen kera.  Näky oli kaunis puhumattakaan makoisista paloista, joita nautiskelimme hartaina.

Matti Harju kertoi Valion tuotekehityksestä vuonna 1975 alkaneen uransa varmuudella. Hänet on pitänyt talossa maito, josta tehtiin aluksi Valion perustamisen aikaan 1905 alkaen vain voita: 100 kilosta maitoa otettiin talteen vain rasva, josta saatiin 5 kiloa voita. Muut maidon osat joutivat rehunvalmistukseen ja kukaties osa viemäriinkin. Myöhemmin meijerit palauttivat paluukuorman tonkissa kurrina isännille ja emännille. Lapsuudesta 50-luvulta muistan, että kurria ei paljon taloudessa käytetty muuhun kuin vasikoiden juomana.

Valio keskittyi aluksi vain voin vientiin, jota tiedetään jo 1500-luvun lopulla viedyn satoja tonneja Turun sataman kautta Suomesta ulos.

Yrityksen 106 vuoden olemassaolon aikana on tapahtunut suuria muutoksia. Vuonna 1955 Suomessa oli meijereitä 400–500 kappaletta, kun tällä hetkellä 15 tuotantolaitosta käsittelee saman määrän maitoa. Siihen ovat vaikuttaneet logistiset kysymykset sekä tuottajien että kuluttajien näkökulmasta.

Vuotuinen voinkulutus on laskenut 50-60-luvun 20 kilosta/henkilö nykyiseen noin 3 kiloon/henkilö, mutta kulutuksen määrä on viime aikoina ollut nousussa.  Myös luomutuotteiden myynti on kasvussa noin 15 prosentin vuosivauhdilla, mutta kasvua voi rajoittaa ja aiheuttaa raaka-ainepulaa luomuviljelijöiden rajallinen määrä. Tuottajien määrä kasvu ei tapahdu hetkessä.

Mutta maidosta saadaan paljon muutakin, esimerkiksi heraa, jonka jalostus on pitänyt Matti Harjunkin leivässä 36 vuotta samassa työpaikassa. Tiesitkö, että herasta tehdään demineralisointiprosessissa herajauhetta, jota käytetään äidinmaitokorvikkeiden valmistuksessa? Yritys on nykyään maailman 3. suurin vähäsuolaisen herajauheen valmistaja. Jauhetta viedään Kiinaan. Maidosta saatua herasuolaa käytetään myös laktoosittomaan maitojuomaan.  Tiesitkö, että yhden pienen kohdan muutos yhdessä ihmisen geenissä aiheuttaa sen, että laktaasiaktiivisuus säilyy koko eliniän. Suomessa noin 17 prosenttia aikuisväestöstä kärsii laktaasiaktiivisuuden katoamisesta, kun taas Keski-Euroopassa ja Venäjällä prosenttiosuus on huomattavasti suurempi.

Matti Harju kertoo uutisen: ”Piimäuudistus on tulossa vielä tänä vuonna.” Sitä jäämme odottamaan.

Koska suurin osa maidosta onvettä, siitä tulee suodatusten jälkeen täysin puhdasta, jota käytetään prosessissa pesuvetenä ja ehkäpä tulevaisuudessa ”terveysvetenä”, josta ranskalaiset käyttävät termiä ”l’eau de vie” hieman toisenlaisessa yhteydessä.

Maito sisältää myös kaseiinia, joka tekee maidon valkoiseksi. Kaseiini on maidon proteiinia eli valkuaista liukenemattomana. Koska maidon kaseiini sakeutuu ja on rasvaista, se sopii oivallisesti juuston valmistukseen mm. juoksutteen kera.

Tiedätkö, että Valio on muuttamassa juustonvalmistuksen yksinkertaisemmaksi? Prosessi sisältää vain mikrosuodatuksen, haihdutuksen, hapatteen, juoksutteen ja suolan lisäyksen sekä muotittamisen, pakkaamisen ja kypsyttämisen. Lyhyempi valmistusprosessi viittaa siihen, että myös juustojen hinnat tulevat edullisemmiksi. Toivottavasti. Kummallista muuten, että yhtiön herkuttelujuustojen osuus on alle 10 prosenttia. Syynä on se, että Valio valmistaa, mitä suomalaiset kysyvät eli niitä tavallisia edameita ja emmentaaleja. Juustojen kulutus on eurooppalaisiin maihin nähden vaatimatonta. Tuoretuotteita suomalainen nauttii 180 litraa vuodessa henkilöltä, ja saman verran maitoa tarvitaan suomalaisen syömän juuston valmistukseen! Suomalainen siis juo maitoa n. puoli litraa päivässä ja toisen puoli litraa hän syö juustona.

Lääketeollisuus käyttää maidosta erotettua maitosokeria eli laktoosia tablettien valmistuksessa.

Valio on kehittänyt Gefilus-tuotteisiinsa maitobakteereja, jotka on lisensioitu eri puolilla maailmaa.

 

Hengästyttävän mielenkiintoisesta ja asiantuntevasta esittelystä Matti Harjua kiittäen

ARMAS J. PULLA -SEURA ry