Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Jatkosotaan lähdön muistokilven paljastus 

Vihdin vanha kunnantalo 19.6.2011

Pentti Kurunmäen puhe muistokilven paljastustilaisuudessa

 

Kunnioitetut sotiemme veteraanit
Arvoisa yleisö

 

Siirtykäämme ajatuksissamme ajassa hetkeksi 70 vuotta taaksepäin eli vuoteen 1941.

Silloin oli kulunut vain vuosi ja kolmisen kuukautta talvisodan päättymisestä. Vihdistä sotaan lähti 1124 miestä. Sankarihautaan heistä saateltiin ja siunattiin 98. Haavoittuneina rintamalta palasi 177 soturia.

Vihtiläisten rintamamiesten kannalta sodan tuhoisimmat taistelut käytiin Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa. Helmikuussa 1940 kaatui 23 vihtiläistä. Viipurinlahdella maaliskuun alkupäivinä ainakin 56 vihtiläistä taistelijaa koki matkansa pään.

Talvisota päättyi Moskovan rauhaan 13.3.1940. Rauhanehdot olivat ankarat. Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle mm. Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, suuret alueet Kuusamosta ja Sallasta sekä osan Kalastajasaarennosta. Hanko oli vuokrattava Neuvostoliitolle tukikohdaksi 30 vuodeksi.

Talvisodassa Neuvostoliitto ei kuitenkaan kyennyt lyömään Suomea yllätyksellisesti, vaikka sillä oli miljoona-armeija 337 000 suomalaista sotilasta vastassa. Myös aseistuksessa vihollisella oli murskaava ylivoima. Suomi ja suomalaiset kuitenkin kestivät. Suomi säilytti valtiollisen itsenäisyytensä.

- - -

Suomessa rauhanehtoja alettiin pitää kohtuuttomina ja toivottiin, että vääryys korjaantuisi viimeistään maailmansodan päättävässä rauhankonferenssissa. Suursodassa tilanne yhä paheni. Kesällä 1940 Neuvostoliitto miehitti Baltian maat. Silloinen Euroopan sotilasmahti Saksa valloitti Tanskan ja Norjan, alisti valtapiiriinsä Belgian, Hollannin ja Luxenburgin, eteni Ranskaan ja soti myös Englannin kanssa.

Suomessa oli syytä pelätä Neuvostoliiton uutta hyökkäystä. Moskovan rauhasta alettiin yleisesti puhua välirauhana. Siksi rintamajoukkojen kotiuttamistakin pitkitettiin. Itärajan tuntumaan ryhdyttiin rakentamaan ns. Salpa-linjaa. Valtio lisäsi puolustusmenojaan peräti 45 prosenttiin koko budjetistaan ja aloitti laajat asehankinnat mm. Ruotsista, Saksasta ja USA:sta.

Välirauhan kesänä olot vähitellen kuitenkin normalisoituivat. Vihtiin oli tullut noin 2 100 talvisodan evakkoa. Pitäjän väkiluku kohosi reilusti yli kymmenen tuhannen. Haastava tehtävä oli järjestää kotinsa ja omaisuutensa menettäneille asuintiloja ja elämien mahdollisuuksia.

Sanomattakin oli selvää, että evakoilla oli valtava ikävä takaisin kotiin Karjalaan.

- - -

Kansanhuollosta oli tullut kunnallishallinnon rinnalle keskeinen toimija. Useimmat tavarat, elintarvikkeet ja muut hyödykkeet olivat säännösteltyjä. Niitä sai rajoitetusti vain ostokupongeilla. Elettiin aikaa, jolloin kulutusjuhla-termiä ei oltu vielä keksittykään!

Kunta perusti sankarivainajien rahaston, jonka varoja käytettiin sankarihautojen kunnostamiseen ja haudoille hankittiin muistomerkiksi kookas, valkoinen puuristi.

Maaottelumarssikin järjestettiin Ruotsia vastaan. Suomi tietenkin voitti tämän koitoksen.

Nummelan lentokenttä valmistui elokuussa 1940. Päivölä toimi sotilassairaalana ja Hopeaniemi sotainvalidien kuntoutuskeskuksena. Koulut aloittivat toimintansa normaalisti syksyllä. Kannakselta siirtynyt Kanneljärven kansaopisto aloitti toimintansa täällä Kirkonkylässä.

- - -

Vihdin Rintamamiehet järjestivät 13.10.1940 YH:n (siis ylimääräisten kertausharjoitusten) vuosipäivänä juhlan, jossa 300 vihtiläistä rintamamiestä ja heidän talvisodan aikainen komentajansa majuri Gunnar Visapuu laskivat seppeleen sankariveljiensä muistoristille. Juhlassa yhtyneet kuorot lauloivat, pappi puhui ja kunnantalolla juotiin juhlakahvit.

- - -

Maailmansota jatkui yhä laajentuen. Marraskuussa 1940 Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov vaati Saksan johtaja Hitleriltä oikeutta tehdä maansa välit selväksi Suomen kanssa. Suomea siis uhkasi Baltian maiden kohtalo.

Saksa puolestaan teki keväällä 1941 Suomelle ehdotuksen yhteistoiminnasta siltä varalta, jos Neuvostoliitto hyökkäisi Suomeen. Suomi suostui yhteistyöhön sillä ehdolla, että mahdollisessa sodassa Suomi säilyisi vapaana ja itsenäisenä. Tavoitteena oli palauttaa voimaan vuoden 1939 rajat.

- - -

Tällaisessa ilmapiirissä käynnistyi 476 000 miehen suuruisen Suomen kenttäarmeijan liikekannallepano suojajoukoista 10.6.1941 ja muiden joukkojen osalta 18. kesäkuuta. Palvelukseenastumismääräyksen saaneita vihtiläisiä ryhdyttiin varustamaan ainakin Sipilän ja Myyrin taloissa, Vihdin Työväentalolla sekä tässä kunnantalolla. 

©2017 AJP-SEURAN ESITTELY - suntuubi.com